Koiria on ollut lapsuuskodissa aina, isämme kävi jänismetsällä ajokoirien kanssa. Mutta Pekon kanssa ovet avautuivat koiraharrastukseen lopullisesti; näyttelyitä, tokoa ja Pk-jälkeä olemme harrastaneet. Pekko on täyttä kultaa; hurmaa jokaisen vastaantulijan charmantillaan, toimii lähes telepatian avulla ja on niin täydellinen.

Toinen kultainen saapui keväällä 2006, eli Leevi. Leeviä voi kuvailla vain yhdellä sanalla; sähköjänis! Välillä toivon, että sen patterit toimisivat vain puolella teholla… Rohkea ja toimelias, riistaviettinen ja erittäin ”hyvän nenän” omaava juniori. Täysin erilainen luonteeltaan kuin Pekko, monta kertaa olen päätä raapinut ja miettinyt, että mitäs nyt; meidän junnu kun keksii.

Porin seudun kultaisten hallituksen lisäksi toimin Porin palveluskoirakerho ry:n hallituksessa ja koulutusohjaajana kesäisin, sekä koetoimitsijan tehtävissä, joten vapaa-ajalla ei ole tylsää. Opiskelen tällä hetkellä Myynnin ammattitutkintoa ja toivottavasti valmistun kesällä 2007. Ensimmäinen ammattini on hevostenhoitaja, mutta töitä ei ole sillä alalla Porin seudulla.

Jouluna koirat tulevat mukaani, kun menen vanhempien luokse. Koirille on joka vuosi vakiolahjat, possunkorvat, lelu ja ns. tehtäväpaketit (nappuloita vessapaperirullaan). Viime vuonna Pekko löysi pakettikätkön ennen ”pukin tuloa” ja tuli noutajan tyyliin tuomaan sitä minulle noutajaörinän kera: ” Kato äiti, mitä mä löysin...”. Ei siinä voinut kuin nauraa! Ja tietysti koirat saavat myös koiramaisen jouluaterian; kinkkua, maksalaatikkoa… Pekko tietää jo Joulun rutiinit, mutta Leeville tämä on ensimmäinen.
Rauhallista Joulunaikaa ja Kultaista Uutta Vuotta 2007!
Inka, Pekko ja Leevi